Suomalaisilla on ollut helmikuusta asti mahdollisuus valittaa nettijättien toiminnasta kotimaiselle viranomaiselle, Traficomille. EU:n digipalveluasetuksen (DSA) ansiosta se voi puuttua esimerkiksi Googlen, Metan tai X:n toimintaan.

Ilmoittaminen myös vaikuttaa, sanoo projektipäällikkö Jarmo Riikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin datatalousverkostosta.

– Suurten digijättien osalta asetusta valvoo EU-komissio, ja sillä on käytettävissä järeitä toimenpiteitä palveluasetusta rikkovia toimijoita kohtaan. Puhutaan esimerkiksi todella isoista sakoista.

Muita toimijoita valvoo kansallinen viranomainen, Suomessa pääosin Traficom. Myös niillä on keinoja puuttua asetuksen rikkomiseen.

“Nettijätti” tässä yhteydessä tarkoittaa palvelua joka löytyy EU:n määrittelemältä listalta. Siellä on palveluita, joita voisi odottaakin näkevänsä, Google (hakukone, appikauppa, kauppakauppa, kartat ja Youtube mainittu erikseen), Amazon Europe, Apple App Store, Facebook (myös Instagram), LinkedIn, TikTok, X ja Wikipedia. Mut siellä on kans jonkin verran yllättäviä palveluita, kuten AliExpress, Booking.com, Shein, Temu ja Zalando.

Sit aivan yllätäen, tai ehkä olis pitäny arvata, siellä on kans Bing (Google Search, mut huonompi), Pornhub, XNXX ja Stripchat, josta kuulen nyt ensimmäistä kertaa, kiitos EU.

“Nettijättien” ja pienempien palveluiden pitää antaa käyttäjilleen oikeuksia, jotka on listattu tässä. Huomionarvoisia nostoja voi olla; oikeus saada tietoa sisällön poistamisesta tai palvelun käytön rajoittamisesta, oikeus valittaa jos palvelussa on pimeitä käytäntöjä (dark patterns), tai jos yhteiskunnallisen tai poliittisen mainonnan tunnistettavuudessa ja avoimuudessa on puutteita.

Tästä erillinen on Digital Markets Act (DMA), joka määrittelee miten verkkokauppojen pitäsi toimia, sen yhteydessä on erikseen määritelty portinvartijat. Näillä ja pienemmillä palveluilla on velvollisuuksia pitää digitaalinen kauppa reiluna. Näille isoille DSA- ja DMA-listatuille on lisäksi whistleblower-mahdollisuudet, jos sattuu työskentelemään sellaisessa ja joku ongelma ei korjaannu sisäisesti.

Linkeistä voi löytyä seliteettä lyhenteet VLOP ja VLOSE, jotka on Very Large Online Platform ja Very Large Online Search Engine.

Traficom käyttää noista nimitystä verkkoalusta, mä kutsun niitä palveluiksi, koska aika monella on reaalimaailman komponentti, eli palvelu ei rajoitu vain verkkoon. Verkko olis se tekninen härveli, joka mahdollistaa noiden maailmanlaajuisen toimimisen.

Kun EU:n jäsenmaat on jäänyt digipalveluiden kehittämisen junasta, moni meidän käyttämä isompi palvelu on Yhdysvalloista. Ne, tietenkin, tekee palveluidensa säännöt omien kansallisten piirteidensä mukaisesti ja ne säännöt voi näyttää täältä kaukaa katsottuna käsittämättömiltä. Se liitettynä siihen että jotkut palveluita pyörittävät yritykset on valtavia, voi johtaa siihen että omituisen minimaan yksittäisen käyttäjän huolelle ei löydy kuulevaa korvaa. Käytäntö kertoo meille löytyykö sitä korvaa tulevaisuudessakaan, artikkeliin linkattu esimerkki vois antaa ymmärtää et ei löydy.

Kun Instagram esti maksetun mainoksen, Uhanassa alettiin ymmärtää, mistä on kyse.

– Tajusimme, että Instagram koki printtipaitojen tekstit ongelmallisiksi ja esti kuvat automaattisesti.

Uhana sai lopulta mainoksensa näkymään Instagramissa ottamalla yhteyttä Metaan.

Koska muuta näkyvyyttä edelleen rajoitettiin, yhtiö julkaisi somessa itse sensuroimiaan kuvia uuden malliston paidoista.

[sensuroimattomissa] Paidoissa luki diversity eli monimuotoisuus ja human rights eli ihmisoikeudet.

Internetin balkanisoinniksi kuvataan menossa olevaa muutosta, jossa maailmanlaajuisen verkon sijaan meille on tullut pirstaloitunut verkko. Yhtenä osana sitä Kiina ja Venäjä on estäneet länsimaisten palveluiden käyttöä. Pirstaloitumista pidetään huonona kehityksenä, mut rinnakkaiset paikalliset palvelut näyttää onnistuneen, kuten lokalisoidut hakukoneet tai Amazon Europe. Joten, voisko meillä olla olemassaolevien palveluiden lisäksi vaikka Youtube Europe tai Instagram EU?

  • Skelectus@suppo.fi
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    3
    ·
    edit-2
    12 days ago

    No se on hyvä, että viranomaisiakin kiinnostaa. Omalla kohdalla yksi isoimmista ongelmista verkkojättien kanssa on läpinäkymätön moderointi. Toistaiseksi fiilis on ollut se, että kaikilla isoilla alustoilla sisältö voidaan poistaa tai varjobännätä, jos se ei jostain syystä miellytä robottimodea. Perustelu on parhaimmillaan linkki epämääräiselle listalle “yhteisökäytännöistä” ja tavallisen käyttäjän valitus hylätään automaattisesti toisella robotilla.

    Sinänsä automatisointi ihan ymmärrettävää, jos valvottavaa sisältöä tulee päivittäin ihan tähtitieteellinen määrä, mutta nettijätit toimii tasan niin vastuullisesti, kuin laki pakottaa.

    [sensuroimattomissa] Paidoissa luki diversity eli monimuotoisuus ja human rights eli ihmisoikeudet.

    Joopa joo. Ne perustelut on varmaan tehty mahdollisimman epäselviksi just tän takia.